Lahden kaupunki
Päijät-Hämeessä sijaitseva Lahden kaupunki on tunnettu talviurheilukeskus, jossa on monesti kisattu maailmanmestaruuksista. Monien eri urheiluharrastusten ohella Lahti tarjoaa hyviä koulutuspalveluita sekä kulttuuria. Kauniit Salpausselän maisemat tarjoavat myös upeita luontoelämyksiä.
Tietoa Lahden kaupungista
| Perustettu | 1905 | |
|---|---|---|
| Väestö | 98 486 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 154,60 km2 | |
| Maapinta-ala | 135,03 km2 | |
| Vesipinta-ala | 19,57 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 637 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 19,00 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 0,80 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Tarmo Pipatti | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.lahti.fi | |
| Sähköposti | info@lahti.fi |
Lahden sijainti
| Lääni | Etelä-Suomen lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Päijät-Hämeen maakunta |
Lahden historia
Suomen vanhin asuinpaikka järvimaisemissa
Salpausselän harju jakaa Lahden kahteen osaan. Sen eteläpuolelle jäävät alavat pelto- ja metsäalueet, harjun pohjoispuolella alkaa Järvi-Suomen vaihteleva luonto. Lahden Renkomäessä on Suomen vanhin tunnettu asuinpaikka, jossa on merkkejä noin 9 000 vuotta sitten paikalla olleesta asutuksesta. Alueelta on löydetty muun muassa tulisijoja ja noin 7,5 cm:n pituinen piikiviveitsi. Löytöjä on tehty myös 6 000 vuoden takaa, samoin kuin rautakaudelta 600-luvun alusta.
Lahden kylästä kehittyy kaupunki
Lahti mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1445, jolloin kylä kuului Hollolan pitäjään. Vuoden 1830 läänijaossa Hollola ja Lahti sen osana liitettiin Hämeen lääniin. Lahden kasvu suurkyläksi jo keskiajalla johtui suurelta osin sen sijainnista maa- ja vesireittien solmukohdassa, ja 1870-luvulla Lahti oli tyypillinen hämäläinen raittikylä Hämeenlinna-Viipuri maantien varrella.
Lahden kehityksen kannalta oli merkittävää sahatoimintaan liittyvien vesikuljetusten arvon nousu ja niiden korvaaminen ja täydentäminen rautateillä. Päijänteen etelärannalla sijaitsevasta Lahdesta tuli merkittävä läpikulkupaikka. Kylän elämä vilkastui, kun Riihimäen ja Pietarin välinen rautatie avattiin liikenteelle 1870, ja seuraavana vuonna Vääksyn kanavan avaaminen lisäsi liikennettä entisestään. Tämä loi pohjan Lahden kylän kasvamiselle Lahden kauppalaksi ja lopulta Lahden kaupungiksi. Vesijärven asema satamassa oli pitkään Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema.
Aikanaan Suomen suurimpia markkinoita alettiin järjestää Lahdessa vuoden 1875 alussa. Lahden kylä paloi lähes kokonaan 1877, mutta jo seuraavana vuonna Lahti sai kauppalaoikeudet. Kauppalaan kuului ainoastaan Lahden taajaman keskeisin osa, jossa asui silloin 200 henkeä. Kauppalan asemakaavaksi hyväksyttiin 1878 empiretyylinen ruutukaava, johon kuului suuri tori ja leveitä puistokatuja. Ruutukaava muodostaa edelleen ydinkeskustan perustan. Kauppalakauden rakennuskannasta valtaosa oli katuja reunustavia matalia puutaloja, joita seurasi vuosisadan alun jugendkeskusta.
Vuonna 1905 Lahti sai kaupunkioikeudet. Kaupungin alueella asui tuolloin noin 2 800 asukasta ja kaupungin ulkopuolelle syntyneellä taajama-alueella yli 8 000 henkeä.
Lahden kehittyminen 1900-luvulla
1930-luvun alussa oli voimakas rakennuskausi, jolloin syntyi kaupunkikuvaa hallitsevaa ja myös arkkitehtonisesti merkittävää rakennuskantaa. Hyvien liikenneyhteyksien vuoksi Lahteen syntyi muun muassa metalli-, lasi-, puusepän- ja tekstiiliteollisuutta. Samaan aikaan myös elintarviketeollisuus alkoi kehittyä voimakkaasti.
Lahti kasvoi niin väestöltään kuin pinta-alaltaan uusien alueliitosten seurauksena vuosina 1924, 1933 ja 1956. Erityisen voimakasta väestön kasvu oli sotien jälkeen, jolloin Lahteen muutti noin 10 000 siirtolaista luovutetulta Karjalan alueelta. Myöhemmin, 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa, yleinen muuttoliike maalta kaupunkiin toi Lahteen väestöä muualta Itä-Suomesta. 1970-luvun alkuun huipentunut kiihkeä rakennuskausi siirsi asumisen yhä voimakkaammin keskustan ulkopuolelle, kaupunkiin syntyi kokonaisia uusia kaupunginosia.
Lahti on ollut Päijät-Hämeen maakunnan keskus 1980-luvulta lähtien. 1970- ja 1980-luvuilla Lahden kulttuuritarjontaa kehitettiin rakentamalla muun muassa teatteritalo, kirjastotalo ja aikuiskoulutuskeskus samalla kun useat korkeakoulut perustivat Lahteen sivutoimipisteensä.
Lahden kaupunki juhli satavuotisjuhlaansa vuonna 2005.